Koristeheinät

16.3.2010


timotei - sinä keinuva heinä...




Tuulessa hiljaa aaltomaisesti keinuva heinä rauhoittaa mielen, mutta samalla se luo silmää miellyttävää dynamiikkaa.

Heinät ovat koristeellisia sekä yksittäin käytettyinä että yhdessä puiden, pensaiden ja perennojen kanssa. Korkeiden heinäkasvien siro höyhenmäinen kukinto ja kaunis kaartuva lehdistö tuo perennaistutuksiin unenomaista keveyttä ja pehmeyttä. Pienikasvuiset heinät taas sinne tänne perennojen joukkoon istutettuina antavat volyymiä ja vaihtelua. Heinäkasvien suosio on kasvanut viime vuosina Suomessa. Varsinkin rakennetussa kaupunkiympäristössä ne ovat trendikäs elementti.

Koristeheinät ovat hyvin monimuotoisia kasvutavaltaan. Ne voivat olla pieniä, pallomaisia, korkeita tai suppilomaisia mättäitä. Ne voivat olla pystyjä, jäykkiä heinätuppaita. Ne voivat myös levitä voimakkaasti maavarsillaan. Lehtien väri vaihtelee vihreästä kelta- ja valkokirjavaan. Myös sinilehtisiä koristeheiniä löytyy. Sinilehtisten heinien väri voimistuu, kun ne istutetaan auringon paisteeseen. Osa koristeheinistä suosii kuivia kasvupaikkoja, osa viihtyy varjossa ja kosteikoissa.


Kirjopuntarpää - Alopecurus pratensis `Aureovariegata` on matalakasvuinen, keltalehtinen koristeheinä, joka kasvaa ravinteikkailla kasvupaikoilla. Tällä heinällä kudot yhteen sinisen sävyiset perennat.

Koristekastikka - Calamagrostis x acutiflora `Karl Foerster` on kapea ja pystykasvuinen, noin 1 m korkuinen heinä. Sillä on sametinharmaa röyhykukinto, joka on myös näyttävä talventörröttäjä. Koristekastikasta on myös matalampikasvuinen, valkokirjavalehtinen muoto `Overdam`. Koristekastikka on hieno yhdistettynä punalatvaan ja muihin korkeisiin perennoihin.

Jänönsara - Carex ovalis on matala saraheinä, jolla on ruskeat tähkät loppukesällä. Se kasvaa sekä kuivilla ja märillä kasvupaikoilla.

Nurmilauha - Deschampsia cespitosa on luonnonvarainen heinä, jolla on syyskesästä kullankeltainen koristeellinen röyhykukinto. Se sopii erityisen hyvin käytettäväksi suurin, minimalistisiin muotoistutuksiin. Pienempiin perennaistutuksiin se antaa viehättävää kepeyttä.

Sininata - Festuca glauca on matala, pallomainen mätäs, jolla on ohuet, siniset, heinämäiset lehdet ja kevyt sininen röyhykukinto. Se on paljon käytetty koristeheinä havupuiden kanssa. Karhunnnata muistuttaa sininataa, mutta on vihreälehtinen. Molemmat viihtyvät kuivassa, aurinkoisessa kasvupaikassa.

Kirjosorsimo - Glyceria maxima `Variegata` on metrinkorkuinen pystykasvuinen koristeheinä, jolla on vaaleankeltaviiruinen lehdistö. Sitä käytetään myös vesi- ja kosteikkokasvina.

Lännenmaarianheinällä - Hierochloë odorata ssp. baltica on ihana öljyinen, tuoksuva lehdistö!

Rantavehnällä - Leymus arenarius on siniset jäykät lehdet ja korkea kukinto. Se on hieno kasvi istutettuna kuumille, aurinkoisilla kasvupaikoille hiekan ja kivien joukkoon. Luonnonvaraisena se kasvaa merien rannoilla tai niiden tuntumassa.

Siniheinä- Molinia caerulea on myös luonnonvarainen heinä. Se kasvattaa noin metrin korkuisen suppilomaisen mättään. Kukinto on tumman sinivioletti. Antaa kauniin, ryhdikkään vaikutelman perennaistutuksiin. Siniheinästä on olemassa myös matalakasvuisempi puutarhamuoto kirjosiniheinä.

Viiruhelpi - Phalaris arundinacea`Picta` on pystykasvuinen, voimakkaasti leviävä koristeheinä, jolla on valkoviirukkaat lehdet. Sen leviämistä voi estää istuttamalla sen ensin pohjattomaan ämpäriin ja upottamalla sen sitten kasvupaikalle. Viiruhelpi ei viihdy kuivissa, aurinkoisissa kasvupaikoissa. Siitä on olemassa myös puutarhamuoto `Feesey`, joka ei leviää yhtä voimakkaasti. Molemmilla koristeheinillä saadaan aikaan valoisa vaikutelma istutuksiin.

Heinät ovat monikäyttöisiä puutarhan elementtejä. Ne ovat kauniita kaikkina vuodenaikoina, mutta erityisen hyvin ne tulevat esiin syksyisessä perennapenkissä ja talven huurteessa. Ne ovat vaatimattomia ja vähään tyytyviä. Keväinen alasleikkaus on ainoa hoitotoimenpide, jonka ne vaativat.

Koristeheinät ovat myös hurmaavan kauniita korkeisiin tai mataliin keramiikkaruukkuihin istutettuina. Voit myös siirtää tällaisen istutuksen perennapenkkiin ja näin täydentää jo kukkineiden perennojen jälkeensä jättämiä aukkoja.